Oikeus oikeudelliseen puolustukseen ja apuun
Jokaisella kansalaisella on oikeus suojaan, kun hänen oikeuksiaan tai oikeutettuja etujaan loukataan tai uhataan, ja hän voi esiintyä asianajajan kanssa valtion toimielimissä Bulgarian perustuslain 56 artiklan nojalla. Asianajajalain 24 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan mukaan asianajotoimintaan kuuluu edustaminen ja suojaaminen oikeus- ja hallintoviranomaisissa sekä suhteissa luonnollisiin ja oikeushenkilöihin.
Tehokas asianajaja-apu ja asianajajan ja asiakkaan välinen salassapito saavat perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen suojaa. Prosessijärjestelyt ja rajoitukset on arvioitava sovellettavan lain nojalla ottaen huomioon oikeuden ydin, välttämättömyys, oikeasuhtaisuus ja riittävät takeet. Eri oikeuskysymyksiä koskevia ratkaisuja ei voida pitää yleisenä asianajotoiminnan sääntelykieltona.
Oikeuskäytäntö ja ratkaistut kysymykset
- Perustuslakituomioistuimen päätös nro 15, 28. syyskuuta 1993, asia nro 17/1993 ja päätös nro 3, 17. toukokuuta 1994, asia nro 1/1994 käsittelevät perustuslaillisen oikeussuojan merkitystä ja yleistä laajuutta.
- Perustuslakituomioistuimen ratkaisu nro 1, 30. maaliskuuta 2021, asia nro 2/2021 koskee rahanpesulainsäädäntöön liittyvän hakemuksen tutkittavaksi ottamista; se ei ole asiaratkaisu, joka julistaisi kyseiset velvollisuudet perustuslain vastaisiksi.
- Perustuslakituomioistuimen päätös nro 6, 5. kesäkuuta 2025, asia nro 28/2024 julistaa sosiaalivakuutuslain 120 artiklan 2 kohdan perustuslain vastaiseksi hallinnollisen muutoksenhaun asianajopalkkiokulujen osalta; se ei ratkaise kaikkia asianajaja-apua koskevia kysymyksiä.
- Korkeimman hallintotuomioistuimen päätös nro 2735, 18. maaliskuuta 2025, hallintoasia nro 8239/2024, kahdeksas jaosto, jonka vahvistaa päätös nro 7943, 16. heinäkuuta 2025, hallintoasia nro 4496/2025, ensimmäisen kollegion viiden tuomarin kokoonpano, kumoaa rahanpesun torjuntatoimista annetun lain täytäntöönpanosäännösten 64 artiklan 3 kohdan, joka koskee yhtenäisten sisäisten sääntöjen soveltamista koskevaa ilmoitusta. Nämä päätökset eivät poista kaikkia kyseisen lain mukaisia velvollisuuksia eivätkä vapauta kaikkea asianajajan harjoittamaa toimintaa.
- Iliya Stefanov v. Bulgaria, 22. toukokuuta 2008, valitus nro 65755/01 ja Petri Sallinen ja muut v. Suomi, 27. syyskuuta 2005, valitus nro 50882/99 koskevat ammatillista salassapitoa ja etsintöjen ja takavarikkojen edellyttämiä lakisääteisiä ja menettelyllisiä takeita; 8 artiklan loukkaukset todettiin kyseisten tapausten tosiseikkojen perusteella.
- Michaud v. Ranska, 6. joulukuuta 2012, valitus nro 12323/11 totesi ettei 8 artiklaa ollut rikottu. Tuomioistuin piti kyseistä Ranskan järjestelmää oikeasuhtaisena sen rajallisen soveltamisalan, puolustustyötä ja oikeudellista neuvontaa suojaavien poikkeusten sekä asianajajayhdistyksen puheenjohtajan välittäjäroolin vuoksi epäilyistä ilmoittamisessa. Ratkaisu ei luo ehdotonta kieltoa asianajajien rahanpesun torjuntavelvoitteille.
Oikeusperusta: Asianajajalain 24, 33–34 ja 45 artikla.